Mikä Pallasta uhkaa?

Pallaksen alueelle, joka on osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa, kaavaillaan uutta suurhotellia. Alueella nykyään sijaitseva hotelli on määrä korvata kooltaan kuusinkertaisella. Lisäksi puiston luonnontilaiseen osaan on muun muassa kaavailtu asvaltoitavan uusia pysäköintialueita.

Kansallispuistot ovat lain nojalla rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Siksi tällainen rakennushanke, joka heikentäisi luontoa ja maisemaa, on vastoin lakeja. Hotellihankkeen taustavoimat ovat ryhtyneet toimiin lain muuttamiseksi. Eduskunta saa lakiesityksen päätettäväkseen näillä näkymin kevättalvella 2009.

Muutos vaikuttaisi Pallaksen luontoon ja luonteeseen, mutta vaarantaisi myös muut kansallispuistot. Tämä olisi ensimmäinen kerta Suomessa, kun yrityksen omia taloudellisia etuja palvelevaa uudisrakentamista päästettäisiin kansallispuistoon. Tällaisen poikkeuspykälän säätäminen yhdessä kansallispuistossa madaltaisi kynnystä saman toistumiseen muuallakin.

Ratkaisu on yksinkertainen:

  • Laki on säilytettävä ennallaan.
  • Hotellin voi hyvin kunnostaa, säilyttäen sen nykyisessä laajuudessaan.
  • Jos halutaan lisää majoituskapasiteettia, se rakennettakoon kansallispuiston ulkopuolelle, kuten muuallakin Suomessa tehdään.

Tähän mennessä tapahtunutta

Rakennushankkeen ensimmäinen askel oli Pallaksen loikka kunnasta toiseen. Pallas sijaitsi aiemmin Kittilän kunnassa. Kittilän kunnanhallinto ei ollut halukas käynnistämään suurta uudisrakennushanketta Pallaksella — mikä ei ole ihme, koska luonnonsuojelualueella se ei olisi ollut edes laillista. Viereinen Muonion kunta sen sijaan oli kiinnostunut ajatuksesta. Vuonna 2003 tuolloinen kuntaministeri Hannes Manninen käynnisti kunnanrajan siirron, hotellin omistajan toiveiden mukaisesti ja Kittilän kunnan vastustuksesta huolimatta. Pallas muuttui osaksi Muoniota vuoden 2004 alussa.

Syksyllä 2007 ympäristöministeriössä käynnistyi lainmuutoshanke, jonka puolestapuhujana on ollut ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Lakiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä 4a. Sillä sallittaisiin uusien hotellirakennusten ja pysäköintipaikkojen rakentaminen Pallakselle niin, että maanpäällisiä tiloja olisi yhteensä 15 000 kerrosneliömetriä (kuusi kertaa nykyisen hotellin verran) ja maanalaisia 4 500 kerrosneliömetriä (kaksi kertaa nykyisen hotellin verran). Pysäköintialueiden asvaltoiminen maiseman luonnontilaiseen osaan sallittaisiin lakiesityksen perusteluosan mukaan, huolimatta niiden vaikutuksista maisemaan. Laukukeron hiihtohissi korvattaisiin tuolihissillä määrittelemättä tarkemmin rajoituksia sen maisemavaikutuksille.

Lakiesityksen ensimmäinen versio julkistettiin maaliskuussa 2008. Ympäristöministeriöstä ilmoitettiin, että pyrkimyksenä oli saattaa lain muutos voimaan ennen juhannusta 2008. Kaksi seikkaa sai kuitenkin ministeriön lykkäämään aikataulua ja ryhtymään lisäselvityksiin. Yksi oli lukuisien suomalaisten ilmaisema huoli. Lehtiin ilmestyi mielipidekirjoituksia, ja Pallasta rakentamiselta puolustavaan adressiin kertyi lyhyessä ajassa tuhansia allekirjoituksia. Toinen syy, joka sai ministeriön ryhtymään tarkempaan harkintaan, olivat lakiesityksen lausuntokierroksella annetut asiantuntijalausunnot, joissa paljastui lainvalmistelun puutteita. Muun muassa uuden hotellin tarvitsemaa jätevesihuoltoa ei ollut selvitetty eikä lain vaatimaa Natura-arviota tehty.

Ympäristöministeriössä kirjoitetaan parhaillaan uudistettua versiota lakiesityksestä. Uuden version sisältö ei ole vielä julkisesti saatavilla. Tiettävästi peruslähtökohta on kuitenkin sama kuin edellisessä: lakiesitys pyrkinee yhä sallimaan hotellin uudisrakennustyömaan kansallispuistossa.

Eduskunnan päätettäväksi lakiesitys on näillä näkymin tulossa kevättalvella 2009. Ajantasainen tieto tilanteesta tullaan päivittämään näille sivuille.

Alkuperäinen lakiesitys on luettavissa allaolevasta linkistä. Uusi lakiesitys lisätään näille sivuille, kun se tulee julkisuuteen.

Miksi suojelualueella on hotelli

Joidenkin rakennushankkeen puolustajien taktiikkana on ollut puhua Pallaksesta ikään kuin se olisi mikä tahansa tontti. Tällä pyritään sivuuttamaan se tosiasia, että puhutaan alueesta, joka sijaitsee kansallispuistossa.

Kansallispuistot ovat lain nojalla rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Niiden tarkoitus on säilyttää luontomme arvokkaimpia osia ja tarjota kaikille kiinnostuneilla mahdollisuus nauttia alkuperäisestä luonnonrauhasta.

Normaalisti hotellit ja muu ympäristöä kuormittava yksityinen elinkeinotoiminta sijoitetaan kansallispuistojen ulkopuolelle. Suomessa on tästä kaksi poikkeusta: Pallas ja Koli. Kummassakin tapauksessa alueella oli entuudestaan hotelli silloin, kun alue rauhoitettiin kansallispuistoksi. Pallaksen nykyistä hotellia edeltävä hotelli valmistui juuri ennen kansallispuiston perustamista vuonna 1938.

Kun Pallaksen ja Kolin hotellien sallittiin jäädä luonnonsuojelualueille, ajatuksena oli toiminnan jatkuminen entisessä laajuudessaan. Nyt Pallakselle suunnitellaan jotain aivan muuta: uudisrakennuksia, joiden kerrosala on nykyiseen hotelliin nähden kuusinkertainen. Lisäksi tulisivat luonnontilaiselle alueelle asvaltoitavat parkkipaikat, jätevesiviemärin kaivuu 12 kilometrin matkalle ja kaikki kasvavan kävijämäärän aiheuttamat kerrannaisvaikutukset luonnolle.

Jos ne lainsäätäjät, jotka aikoinaan sallivat hotelli Pallaksen jäädä kansallispuistoon, olisivat voineet katsoa kristallipallolla nykypäivään ja nähdä, millaisiin laajennuspyrkimyksiin se tulee johtamaan, olisivatkohan he päättäneet tuolloin toisin?

Millainen on Pallaksen luonto

Pallastunturit ovat osa tunturijonoa, joka kohoaa poikkeuksellisen korkealle ympäristöstään ja luo maisemalle juhlavan tunnelman, jollaista ei muualla Suomessa näe. Pallas onkin valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, johon alue kuuluu, on pohjoiselle Lapille leimallisen luonnon eteläisin saareke Suomessa. Alueella liikkuja saa elämyksiä sekä Tunturi-Lapille että Metsä-Lapille leimallisesta luonnosta. Kansallispuiston suojissa elää useita uhanalaisia lajeja: onnekas kulkija saattaa kohdata muun muassa harvinaisen tunturihaukan tai nähdä taivaalla kotkan komean siluetin.

Lisää tietoa Pallaksen luonnosta ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta: